Raakaöljyn tislaus on prosessi, jossa raakaöljystä erotaan eri tislausalueisiin kuuluvat jakeet, joista tuotetaan lukuisia erilaisia polttoainetuotteita. Tislaus tapahtuu tislauskolonnissa, jossa on ulosotot pohjalla, huipussa sekä väliulosotot jokaiselle jakeelle. Raakaöljy pumpataan maan sisästä. Jolloin siinä on mukana hiekkaa ja suoloja. Hiekka ja suola poistetaan raakaöljystä ennen tislauskolonnia veden avulla. Raakaöljy sisältää myös mm rikki- ja typpiyhdisteitä, jotka eivät poistu jakeista tislausprosessissa vaan vaativat erityisiä prosesseja niiden poistamiseksi. Ulosotettavat jakeet eivät sellaisenaan kelpaa suoraan käytettäväksi vaan vaativat omat jatkojalostusprosessinsa.
Raakaöljyn tislaus
Tislauskolonnista otetaan pohjalta ulos pohjaöljy, jonka jälkeen seuraavassa järjestyksessä raskaasta kevyempään raskaspolttoöljy (bunkkeri eli laivapolttoaine), polttoöljy (työkoneiden polttoaine), kaasuöljy (diesel, voiteluöljyt), lentopetrooli, bensiini (raskas ajoneuvoille, kevyt pienkoneille) sekä huipulta nestekaasut eli kaikki bensiiniä kevyemmät jakeet.
Tislaukseen vaikuttaa suurimpina tekijöinä lämpötila ja paine. Paine vaikuttaa lämpötilaan, jossa yhden höyrynpaieen omaava yhdiste erottuu toisesta omaksi yhdisteekseen. Mitä suurempi paine sitä suurempi kiehumispiste aineella on, jolloin kevyemmät jakeet erottuvat raskaista vaikeammin ja jäävät raskaampien joukkoonHiilivedyt, jotka ovat normaali-ilmanpaineessa ovat kaasuuntuneessa olomuodossa, tislataan korkeassa paineessa. nestekaasut Jos tislausympäristön paine on matala, raskaat yhdisteet höyrystyvät helpommin ylitteeseen.vakuumitislaus, tyhjötislaus
Puhuttaessa kevyistä ja raskaista jakeista, tarkoitetaan hiilivetyketjun pituutta. Karkeasti jaettu ja kevyillä yhdisteillä on lyhyt hiilivetyketju, ja ne höyrystyvät matalammassa lämpötilassa; esimerkkinä bensiini ja nestekaasut. Raskailla tarkoitetaan yhdisteitä, jotka koostuvat pitkistä tai monimutkaisemmista hiilivetyketjuista ja vaativat suuren lämpötilan höyrystyäkseen; esimerkkinä laivapolttoaineet tai pohjaöljy, josta valmistetaan esim. bitumia. Tässä on perusteellisesti
yksinkertaistettuna öljyjalostuksen tärkein ja pääasiallisin prosessi.
Tuotejakeet ja niiden lyhenteet
Pohjaöljy, ÖP
Raskas kaasuöljy, KART
Kaasuöljy, KA
Kevyt kaasuöljy KAK
Petrooli, PE
Raskas bensiini, BER; kevyt bensiini BEK; bensiini BE
Nestekaasut, NK
Tuotejakeet kevyimmästä raskaimpaan ja kiehuma-alueet
Nestekaasut, < 25 celcius
Bensiini, 25- 60 celcius
Raskasbensiini, 60- 180 celcius
petrooli, 180- 220 celcius
Diesel, 220-250 celcius
Polttoöljy, 250- 300 celcius
Voiteluöljy, 300-350 celcius
Bitumi, >350 celcius
Tuotejakeet, ja niiden käyttötarkoitus
Nestekaasut
Teollisuuden raaka-aine, polttokaasu, ponnekaasut
Bensiini
Polttoaine, raskasbensiini teollisuuden raaka-aineeksi, bensiini polttomoottoriajoneuvoihin, kevytbensiini pienkoneisiin
